Digiaika vaatii selkeyttä ja ripeyttä

 
KIMMO-portrait-round-web.png
 

Digitalisaatiosta puhutaan paljon, mutta monesti se jää hahmottomaksi kokonaisuudeksi. Huuhaatakin on paljon.

Olemme haastatelleet viime kuukausina kollegojeni kanssa suomalaisia päättäjiä ja johtajia digitalisaation haasteista. Yleinen tunnelma on, että digiaika vaatii yrityksissä uudenlaista johtamista. Minkälaista se sitten on?

Havaintojemme mukaan kaksi piirrettä korostuvat ylitse muiden.

Ensimmäinen liittyy selkeyteen, eli kykyyn tehdä selkoa ja tolkkua käynnissä olevasta muutoksesta sekä sen vaikutuksista yrityksen toimialaan ja liiketoimintaan. Tämä on haaste, joka vaatii strategista ajattelua ja pysähtymistä.

On tuskin sattumaa, että aikamme ikonisimpina pidetyt teknologiajohtajat ovat kaikki mestarillisia kiteyttäjiä. Kun tarkastelee tarkemmin heidän tapaansa viestiä, huomaa että heidän pääviestinsä ovat usein hyvin rajattuja – niitä saattaa olla jopa vain yksi.

 
Selkeyden vaatimus ei ole helppo, sillä elämämme hyvin vaikeasti ennustettavaa ja ennakoitavaa. Jos ennen oli kyse siitä, ettei kaikkea tietoa ollut saatavilla, nykyään tietoa on jopa liikaa, ja haasteena on pikemminkin sen jäsentäminen.
 

Selkeyttä on kuitenkin mahdotonta saavuttaa, jollei ole itse perehtynyt ja opiskellut asiaa. Kiteyttäminen on paljon vaikeampaa ja työläämpää, kuin asioiden listaaminen ja vyöryttäminen. Selkeys vaatii siis työtä.

Toinen digiajan johtamisessa korostuva piirre on toiminnallisuus ja nopeus, eli ripeys.

Ripeyden ytimessä on ajatus siitä, että asioiden aloittamisen kynnys tulee olla mahdollisimman matalalla. Sen sijaan, että aikaa käytettäisiin vain huolelliseen suunnitteluun, ripeys saa testaamaan jopa hieman keskeneräisiä asioita tosielämän tilanteissa.

Ripeys voi näkyä investointipäätöksissä siten, että kaikkia resursseja ei sidota uuteen kerralla, vaan asioita kokeillaan pienemmillä panoksilla. Jos testaamisen ja kokeilun perusteella näyttää siltä, että suunta on oikea, panoksia voidaan korottaa. Parhaimmillaan näin tekemällä voidaan säästyä kalliilta hudeilta.

Ripeys tarkoittaa myös sitä, että jo tehtyjä päätöksiä voidaan muuttaa, suunnata uudelleen tai jopa perua, jos alkaakin näyttää siltä, että ne eivät olleen ihan kohdillaan. Tämä johtaa siihen, että jo päätöstä tehdessä ymmärretään ja viestitään, että asiaan tullaan todennäköisesti palaamaan.

 
Nopeat ja välittömät kokeilut – ja niistä oppiminen – ovat tärkeämpiä kuin täydellisyyden tavoittelu ja loppuun saakka viilaaminen.
 

Selkeys ja ripeys täydentävät toisiaan. Ilman strategista suuntaa, ripeä toiminta näyttäytyy vain päättömänä koheltamisena. Vastaavasti selkeästäkään suunnitelmasta ei ole liioin hyötyä, jos sitä ei lähdetä rohkeasti kokeilemaan ja haastamaan käytäntöön.

 

Kimmo Suominen, CEO & Co-Founder, Rohjeta Advisors

fi
en